perjantai 11. maaliskuuta 2016

Saatoin vähän mieleni pahoittaa!



Tämän kirjoitin ensin facebookiin Mummo on Jumala sivuille. Julkaisen sen täälläkin samasta syystä kun edellisen, kaikki lukijani eivät ole facebookissa, eikä tarvitsekaan olla!

Ensin sitä valvoo öitä miettien, että uskallanko tehdä itsestäni numeroa? Sitten valvoo miettien, uskallanko tehdä tempauksen, jossa tekee itsestään numeroa ja samalla pyrkii auttamaan muita? Sitä käy yön tummina tunteina läpi kaiken, ystävien innostuksen, kannustuksen ja palautteen ihmisiltä, myös sen ikävän. Sitä kuvittelee miltä ikävä palaute tuntuu ja mitä kaikkea ihmiset saattavatkaan sanoa? Voihan sitä kuvitella, silti koskaan ei tiedä, ennen kuin kokee sen.
Suomessa aika minimaalinen määrä kirjailijoita elättää itsensä kirjoittamalla. Ne jotka sen tekevät, myyvät kirjojaan paljon/niitä myydään paljon ja heille on muodostunut oma lukijakunta. He saavat työstään palkkaa, joka on aivan oikeutettua. Osa heistä toimii hyvinkin aktiivisina hyväntekeväisyyden parissa, se on heille jo helpompaa kun heidät tunnetaan. Nyt on kuitenkin niin, että joidenkin mielestä minä ajan vain omaa etuani ja pyrin tekemään ns. helppoa rahaa vanhusten kustannuksella. Se ei pidä paikkaansa! Olen ihminen, joka kirjoitti kirjan ja toivoo saavansa tekemästään työstä palkkaa, jotta voi itse elää ja sen myötä auttaa muita. Jos palkka ja siitä palkasta hyvään käyttäminen on paha asia, olen ulalla!
Jos luotan pelkästään siihen, että ihmiset löytävät teokseni kirjakaupoista ilman minkäänlaista työtä sen eteen, en koskaan edisty, en koskaan saa sitä ns. palkkaa ja siinä samassa auttaminen vaikeutuu. Toivon myös; ennen kun kokee tarvetta arvostella, minuun voi ottaa yhteyttä, kysyä suoraan ja tutustua, saattaa positiivisesti yllättyä.
Ajattelin, että olisin säästänyt tätä vielä pidempään, mutta tulkoon nyt julki kun pääsin vauhtiin. Jos todella saadaan pottia kerättyä ja jotakin kivaa/hyödyllistä joillekin vanhuksille hankittua (pottia ei vielä ole), olen suunnitellut käyttäväni siitä omasta ”helposta rahasta” suurimman osan äänikirjan tekemiseen. Vanhukset usein haluaisivat lukea, mutta eivät välttämättä enää jaksa tai kunnolla näe. Hoitajilla ei valitettavasti ole aikaa lukea ja vapaaehtoisia on liian vähän. Äänikirja ilahduttaisi varmasti vanhuksia palvelutaloissa ja yksin kotona ollessa. Sellaisen tekeminen vain ei ole ihan ilmaista. Jos joku taho innostuu yhteistyöstä kanssani, aikailematta pitää ottaa yhteyttä!:)
Tässäkin minulla on selkeä suunnitelma: äänikirja lahjoitetaan vanhuksille, muille kiinnostuneille se myydään ja niistä saaduilla rahoilla tehdään taas jotakin muuta hyvää! Niin kuin sanoin, ei kirjoja ole vielä myyty hyväntekeväisyyspotin kasvattamiseksi.  Jos koet, että tässä on oikea kohta auttaa, tee se! Voimme vielä yhdessä tehdä vaikka mitä!
Joku saattaa nyt tämän kokea säälin tai huomionhakuisuutena. Sääliä en kaipaa, huomiota kyllä ja vain siksi, että haluan oikaista asioita, markkinoida kirjaani ja tehdä hyvää!
Ostamalla kirjan hintaan 22€(sis.postikulut), lahjoitan siitä 2€ suoraan myöhemmin valittavaan kohteeseen. Tilaus ja yhteistyöasioissa voit ottaa yhteyttä näiden sivujen kautta tai mirka.alfreds@gmail.com
TYKKÄÄ JA JAA, JAA JA TYKKÄÄ, NIIN PALJON KUN SIELU SIETÄÄ, KIITOS!!! J


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti