Jos totta puhutaan niin onhan hän kaikissa kuvissa eri hehkeä ja näyttää todella siltä,kun olisi synnyttänyt jo monta päivää aiemmin.Ja vauvakin kuulema näytti jo ainakin kolmen päivän ikäiseltä.Aha!
Silti en todellakaan pidä mahdottomana,että kymmenen tuntia synnytyksestä keikkuu jo jalkeilla.Kaikki synnytykset eivät kestä vuorokautta ja vaadi lähes hengenlähtöä.
Vähän nihkeesti tykkään itse jakaa näitä synnytyskokemuksia,mutta nyt tuli fiilis,että on ihan pakko.En tunne koko herttuatarta enkä hänen synnytyksistään tiedä tuon taivaallista,mutta harmittaa jumalaton spekulointi ja siksi sekä ihan vertailun vuoksi jaan omat kokemukseni.
Ärsyttää,kun ollaan niin tietävinään vaikka ei oikeasti tiedetä mitään.
Esikoista synnytin 27 tuntia,paikat repes ja istuin uimarenkaan päällä kolme päivää.Kunnolla en kävellyt viikkoon.Vaikka naamani ei saanut ponnistusten aiheuttamia verenpurkaumia,oli naamani kuin vedessä viikon hautuneella berliinin munkilla.Finnejä enemmän kun teininä,silmät kuopissaan ja silmänympärykset eivät pelkästään siniset vaan tumman siniset ja turvonneet.Tukka rasvainen,vaikka pesin sen joka päivä ja onnellisuus vauvasta purkautui itkuna,joka turvotti entisestään silmiä ja antoi niille punaisen värin lähes kestona.
Kaikista pahin kauneusvirhe oli kuitenkin väsymys ja jokainen joka on ollut joskus tosi väsynyt tietää mitä tarkoitan.En edes muista mitä tapahtui kymmenen tunnin päästä tuosta synnytyksestä,ehkä nukuin,ehkä itkin.Mutta en todellakaan olisi ollut edustamassa,en ainakaan ilman pyörätuolia,uimarengasta,paperipussia päässä ja suonensisäistä kipulääkitystä non-stoppina.Noillakin eväillä heiluttelu sairaalan ovilla olisi ollut epätodennäköisempää,kuin lottovoitto.
Kuopus sitten syntyikin vauhdilla.22 tuntia lyhyempi synnytys,paikat eivät revenneet ja todellakin sen synnytyksen jälkeen tuntui,kuin ei olisi koskaan synnyttänytkään.Kuopuskin näytti ainakin viikon vanhalta,vaikka syntyi viikon etuajassa.
Poskillani punersi kaunis puna,hiukset eivät edes ehtineet rasvoittua ja jopa aamulla sipaistu ripsiväri oli siististi paikoillaan vielä osastolle saapuessani.Pelkkä suihku ei silti olisi kohdallani riittänyt kuninkaallisen hehkeyteen,eikä se varmaan yksin riittänyt kuninkaalliseenkaan täydellisyyteen.
Väitänkin nyt,että suihkun ja oman kampaajan,kosmetologin ja stylistin käsittelyn jälkeen minäkin olisin heilutellut kukkamekossa sairaalan ovilla(en tiedä kyllä kenelle olisin heilutellut)vastasyntynyt poikani sylissä jo viiden tunnin päästä synnytyksestä ja helposti.Korkokengät olisin silti jättänyt pois,sillä niiden aiheuttama takakeno olisi pilannut täydellisen hehkeyden ja muuten niin kuvauksellisen olemukseni.
Tämä avautuminen tuli nyt siksi,että ihan jokaisen synnyttäneen naisen synnytys on erilainen eikä niitä varmasti koskaan voi verrata keskenään eikä edes omia synnytyksiä toisiinsa.Tämän luulisi tietävän ainakin ne, jotka ovat synnyttäneet ja ne jotka eivät ole,voivat olla vaan hiljaa!
On todella vaikeaa uskoa,että nopeita ja lähes kivuttomiakin synnytyksiä on olemassa.Minun on pakko uskoa,kun olen sellaisen kokenut.En silti tiedä nopean ja kivuttoman synnytyksen kohdalle osumisen tilastollista mahdollisuutta verrattuna vaikka siihen lottovoittoon,mutta ainakin puolet harvinaisempi se on,kuin kivulias ja pitkä synnytys.Sen minulle sanoo jo kokemus.
Ja mistä hitosta me voidaan tietää kuinka paljon herttuattareen sattui juuri tuolloin,kun hän sairaalan ovilla kävi hymyilemässä?Synnytyksen jälkeisissä höyryissä sitä saattaa venyä uskomattomiin suorituksiin eikä niissä todellakaan aina ole edes järkeä.Kipukin saattaa unohtua ja ainakin tarpeeksi kovalla lääkityksellä.
Ainoa tosiasia mikä tässäkin on,on se ettei meistä kukaan voi tietää mitä todella on tapahtunut,joten ihan kaikille,jopa minulle olisi helpompaa vain jättää tämä asia tähän ja antaa ihmisten elää elämäänsä,kuninkaallistenkin.
Ehkä helpommin sanottu,kun tehty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti