Juhannus,viikonloppu kokolla!

Nyt se on taas käsillä,nimittäin juhannus ja monenmoiset keskikesän traditiot.
Itse en poimi sen seitsemää yrttiä,kun kukat kuitenkin luonnossa esittäytyvät minulle vain kukkina,joita en nimeltä tunnista.Kauniita katsella,se riittää.
Yleensä juhannuksena on myös niin kylmä ettei alasti pelloilla juoksentelu,varsinkaan keskellä yötä houkuttele.Olen kyllä hyvinkin taikauskoinen,mutta en masokisti.
Minulla on aivan omat juhannustraditiot eikä niillä ole mitään tekemistä vanhojen ja alkuperäisten kanssa.Ne ovat kehittyneet itsestään vuosien varrella.
Tärkein niistä lienee,seuraavan kesän odotuksen aloittaminen kuumeisesti.Niin kuin aiemmin kirjoitin,on odottavan aika pitkä ja näin saan tämän meneillään olevan kesän tuntumaan pidemmältä.Itsensä huijausta pahimmasta päästä,mutta niin on kaivoon kurkistelukin.Se mikä näissä kuitenkin on yhdistävä tekijä on hyvä mieli.Kaikki hihhulointi (jos sillä ei vanhingoita muita)millä saa itselleen hyvän mielen on kai sallittua.
Seuraavan kesän odottaminen ei onnistuisi minulta pelkästään odottamalla.Talvi on pitkä ja niin tylsää aikaa.Niinpä olen suurimmasta suurimpana jouluihmisenä antanut itselleni luvan hankkia joululahjoja jo pikkuhiljaa heti juhannuksesta alkaen.Näin ollen myös se ihana ja liian lyhyt joulunaika tuntuu pidemmältä.Joulufiilis kasvaa huippuunsa kyllä puolessa vuodessa.

Tänä vuonna olin hieman aikaani edellä ja hankin jo yhden joululahjan(osui niin sopivasti kohdalle)alkuviikosta,monta päivää ennen juhannusta!Mutta olen antanut itselleni anteeksi. Minulta kysytään usein,että alanko myös laulaa joululauluja juhannuksena.En tietoisesti,mutta yleensä ne hiippailevat mieleeni luonnostaan ja hyvinkin saatan jo huomenna hyräillä valkeata joulua.

Reilu kymmenen vuotta sitten ahtauduin juhannukseksi vielä telttaan,vaikka muuten en sitä ikinä olisi tehnytkään.Alkoholin voimalla pystyi ihmeisiin.Ei haitannut vesisade,luihin ja ytimiin yltävä kylmyys.Ei palaneet tai yhtä hyvin raaoiksi jäänet makkarat pallogrillin päällä.Pääasia,että oli paljon kaljaa mukana ja juhannuksesta seonnut kaveriporukka.
Teltta juhannuksina minustakin kuoriutui varsinainen äijä.Hattu päässä ja sadetakki päällä ei paljon kampaus mietityttänyt saati naisellinen vaatetus.Villapaita ja verkkarit edustivat tuon keskikesän juhlan parempia vaatteita.
Koko juhlan paras ruoka oli tietenkin makkara,jota yhtenäkin juhannuspäivänä söin seitsemän kappaletta.Kun seuraavana päivänä vatsa huusi hoosiannaa,kaveri tarjosi puolikkaan kurkun.Avot,siitä se päivä taas lähti käyntiin ,aamulonkeron ja ja puolikkaan kurkun voimin.Enään en lähtisi noille reissuille,en edes seikkailu/nostalgia mielessä.Olen onnellisesti unohtanut kolmen päivän ryyppäämisen mukana kulkevat sivuongelmat.Kuten ihmissuhde riidat,hysteeriset itkut,kun olikin ihastunut väärään tyyppiin ja dramaattiset muka poistumiset leirintäalueelta,kun tulikin sanomista poikaystävän kanssa.Tottakai siihen soppaan sai sotkettua myös koko puolijoukkueteltallisen kavereita,saattoi jopa saada enemmän sympatiaa puolelleen,kun siideripäissään oli tehnyt itsestään jonkin naurettavan asian uhrin.
Viimeisinä vuosina juhannukseni ovat kyllä olleet nekin pääasiassa märkiä,kylmiä ja äänekkäitä.Niistä on vain puuttunut teltta,leirintäalue ja rekallinen kaljaa.
Se mikä on jäänyt,on makkara,kaikenlaiset itkut,sadevaatteet ja mukava yhdessäolo läheisten kanssa.Juhannus on minulle tätänykyä ,kuin mikä tahansa viikonloppu,mutta kokolla.
Ja tässäkin on jotakin paremmin kuin ennen:
- itkut hoitaa lapset
- suurimman osan makkaroista syö lapset
- kokon ympärillä lapsia vahtii vähintään kaksi aikuista
- minuakin vahtii joku,oma järki.Ennen saatoin olla itse vaarassa sukeltaa kokkoon.
- kaljan juonnin hoitaa teinit ja minä pääsen teltan sijasta omaan sänkyyn nukkumaan.

Hauskaa saa ja täytyy pitää,mutta tyhmä ei saa olla!
Hyvää juhannusta kaikille niin telttoihin,taivasalle kuin omiin sänkyihinkin!