torstai 26. kesäkuuta 2014

Pallo jalassa!

Tässä on nyt jo jonkin aikaa ollut oikeaa kärsimysten taivalta kaikille meille EI jalkapallon ystäville.
Ei riitä,että illat kaudet kentällinen ukkoja kipittää telkkarin ruudussa jahdaten niinkin mielenkiintoista esinettä kuin palloa!Ja se pallo on tungettu ihan joka väliin.Se mokoma mollukka ilmestyy,kun avaa tietokoneen,googlekin on rakennettu palloistaKaupoissa kaikki on varustettu pallon kuvilla,toiset purkit ovat saaneet kylkeensä hieman graafisemman ja kaukaa katsottuna suttuisen näköisen pallon,toiset ihan pallon pallona.Coca cola pullokin olisi varmasti pallon muotoinen jos se olisi helpompi toteuttaa.Eri maiden pelipaitoja on joka marketissa ja ne lietsovat jopa lapsia tuohon hysteriaan muka niin söpöillä pikkupelaajien paidoilla ja oheistarvikkeilla.
Jostakin olin kuulevinani,että MM-kisakaupungin kadutkin olisi "siivottu" köyhistä ja prostituoiduista.En siis ole ihan ainoa,joka tästä ilmöstä kärsii.Käy todella sääliksi niitäkin romuilla täytettyjen ostoskärryjen työntelijöitä,jotka varmasti olisivat saaneet uutta roimaa kärrättäviksi jalkapallohuligaaneilta.Hehän olisivat vaikka voineet siivota huligaanien jälkeensä jättämät tantereet ja palkkioksi olisi saanut pitää kaiken minkä löytää!
Puhumattakaan niistä asiakaspalvelijoista,jotka myymällä omia sulojaan olisivat varmasti saaneet tuhansia uusia asiakkaita ,mutta näinä viikkoina raukat joutuvat maaseudulla pahimmillaan harkitsemaan alanvaihtoa.
Välttääkseni avio-eron tai vähintäänkin erilleen muuton näiksi viikoiksi,olen luonut oman selviytymiskeinon.Tämä ei ilmeistä päätellen  kovasti ole miestäni miellyttänyt.Mutta koska hän rakastaa minua hän antaa minun tehdä niin.Saahan hänkin katsoa jalkapalloa.
Ensinnäkin,uudelleen selostus.Täytyy muistaa,että lasi viiniä tai olut vauhdittavat mukavasti selostusta ja pienessä hiprakassa jalkapallokin voi muuttua ihan siedettäväksi lajiksi seurata.
Valitsen aina huolella pelaajat ruudulta,joita alan seurata.Nimillä ei ole merkitystä sillä annan heille välittömästi uudet nimet.Sitten huutelen sohvalta valitsemieni pelaajien "suilla" ja kommentoin samalla pelinkulkua,kuin studiossa istuisin.
Jalkapallon säännöistä minulla ei ole hajuakaan,mutta tuomarin heilutellessa värikkäitä korttejaan,innostun aina.On mahtavaa keksiä rangaistuksia omasta päästään.Suosikkejani ovat jalkapuussa istuminen,paljain jaloin pelaaminen tai puhelu äidille ,jossa täytyy selventää itkun kanssa,miksi meni ja puri vastustajaa olkapäähän?
Seuraava keino on katsella kaikkea muuta paitsi itse peliä.Etsiä pelaajista niitä omaa silmää miellyttäviä ulkonäöllisesti ja arvioida vaikkapa reiden muotoja.Selostusta tässäkään kohtaa unohtamatta.
Yleisöä näytettäessä,koetan aina ensimmäiseksi bongata sen maskotin.Näissä kisoissa se onkin ollut varsin mielenkiintoinen.Pitkänenäinen gerbiili,jonka aivot ovat osittain pullahtaneet korvien välistä näkyviin.Maskotti on myös ollut erittäin huono peittelemään todellisia kiinnostuksen kohteitaan,nimittäin katsomossa istuvia kauniita naisia.No kyllähän ne jalkapllon voittaa ihan jo minunkin silmissäni.
Pervoksi tuon gerbiilin tekee se,että sisällä oleva ihminen voi surutta tuijotella molopään sisältä ketä tahansa ja minne tahansa.Söpöt maskotin silmät kätkevät taakseen oikean limanuljaskan.
Tälläkin mielikuvalla leikittelemällä,jalkapallo näyttäytyy silmissäni hieman siedettävämmältä,mutta nyt myös pervolta.

On olemassa tietenkin sekin mahdollisuus,että jätän kokonaan katsomatta ja kommentoimatta koko jalkaplloa.Siirryn vain marttyyrin elkein toiselle sohvalle lukemaan ja jätän tylysti vastaamatta mieheni kyselyille,että "mikä nyt on?".
Tuota käyttäisin ehkä jos olisin nainen ilman huumorintajua.
Jos jostakin syystä en jaksa osallistua jalkapallon katseluun tavallani,saatan toki siirtyä sille toiselle sohvalle lukemaan.En marttyyrin elkein enkä murjottamaan.Siirryn sinne suunnitelemaan ja kirja toimii vain hämäyksenä suurelle suunnitelmalle,ajalle kisojen jälkeen.
Ensin täytän illat Ylpeys ja Ennakkoluulo dvd-boxilla,sujuvasti siitä siirryn Gilmoren tyttöjen kautta Sinkkuelämään ja loppuvuoden kruunaa Mamma Mia elokuva sing a long versiona ainakin kahdeksan kertaa.Ja ei,tämä ei ole kosto,tämä on vain minun intohimoni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti