Kaikenlaisia juttuja on listalla seuraavana tulossa,myös tänne,mutta nyt kerron yhden uuden asian,joka on saanut minut täysin koukkuun.Kyse on nimittäin eräästä televisio sarjasta,mutta ei ihan mistä tahansa sarjasta,kyseessä kun on piirretty ja vieläpä kovin romanttisen mieleni vastainen.Toisaalta rymistelee siinä kyllä sankareita ja ikuinen hyvän ja pahan taistelu viehättää kaihoisaa mieltäni myös tässä muodossa.
Ohjelma tulee aamuisin sen verran aikaisin,että torjuakseni oman ja hieman myös poikani pettymyksen,olen alkanut tallentaa sarjan,varmuuden vuoksi.Pojat ovat niin kovin aamu-unisia,että yhdessä vaiheessa meiltä meni useita jaksoja täysin avaruuteen.Se taisi harmittaa enemmän minua kuin poikia.
Tajusin tuon tallennus asian vasta viime viikolla(hitaalla kun välillä tuppaan käymään),mutta siitä asti meillä on jokaikinen aamu istuttu olohuoneessa ja jännitetty Megatronin heräämistä,Optimus primen selviytymistä pahaa vastaan ja ihailtu Bumblebeen "puhetta" ja nopeutta(autona).
Ei riitä,että minä istun pojat kainalossa sohvalla ja jännitän.Viikonloppuna sohvalla istui myös isäntä ja keskittyneisyys oli jääkiekon MM-kisojen loppuottelun veroista.
Kyseessä on siis Transformers prime.Tämän päivän versiointi alkuperäisistä,mutta ei ollenkaan huono,sillä jos minä tällä vanhalla mielelläni saan kiinni jostakin uudesta tuotannosta niin pakkohan sen on olla hyvä.
Silloin,kun olin lapsi,muistan kuinka jotkut kavereiden veljet katsoivat Transformerseja,mutta itse en tuolloin voinut ymmärtää puhuvien robottien päälle.Vaikeaa,kun oli ymmärtää mopoilevat hiiret, pizzaa syövistä kilpikonnista nyt puhumattakaan.
Luulen, että kaiken tämän villityksen aloitti sarjan tunnusmusiikki.Se on sentään alkuperäinen ja melkoisen mahtipontinen.Kuuntelin tuota sankarillista jylinää useana aamuna keittiöön,mutta en mennyt sen kummemmin katsomaan mitä musiikin jälkeen tapahtuu.Mietin vain mielessäni kuinka suuri vaikutus musiikilla onkaan?Ilman tuota musiikkia,ei ohjelma olisi edes mielenkiintoa herättävä.Mietin myös,että jos tilalla soisi jokin balladi tai iskelmä,menisi roboteilta uskottavuus samantien.Ainoastaan Vicky Rostin Sata salmaa saattaisi toimia myönteisesti,mutta silloinkin robotteina pitäisi hääriä Pekka ja Pätkä.
Viime viikolla kuitenkin istuin sohvalle(olin liian väsynyt keittiöön siirtymään)ja jähmetyin paikalleni.Suu ammollani tuijotin Megatronin hidasta heräämistä ja erään decepticonin vallankaappaus yrityksiä.Transsini aikana kuopus oli riisunut kaikki vaatteensa,pissannut matolle ja pyyhkinyt pissansa torkkupeitolla.Havahduin alastomaan lapseeni vasta,kun loppumussiikki soi korvissani,mutta en ihmetellyt tapahtuneita askarteluja,kun ainoa ihmettelyn aiheeni oli päähäni soimaan jäänyt lause:"Hän(Megatron) hengittää taas".Miten robotit voivat hengittää?
Ihmettelyä ei kovin kauan kestänyt sillä pikkuhiljaa Optimus primekin on alkanut näyttää silmissäni empaattiselta ja tuntevalta "ihmiseltä",joka nyt sattuu rekaksi muuttumaan siinä sivussa.
Sankarillisuus seisoo niissä peltikasoissa nykyään aivan yhtä tiukassa,kuin William Wallace Mel Gibsonissa tai Drover Hugh Jackmanissa.
Kaikkea sitä maailmaani nykyään mahtuukin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti