tiistai 12. elokuuta 2014

Kun Hitler eteisessä tervehti!

Keksin juuri itselleni uuden harrastuksen.Se ei ole liikuntaan liittyvää jos joku jo niin kerkesi luulemaan.Minulla on ollut jo jonkin aikaa melko saamaton olo.Niitä oloja tulee ja menee useita vuoden sisällä.Jotenkin ulospäin se ei ehkä ole näkynyt,kun juurihan olen vaihtanut huonekalujenkin paikkaa ja siivonnut perse ruvella.Saamattomuus onkin sisälläni,sellaista henkistä saamattomuutta.Onneksi kuitenkin tunnelin päässä näkyy valoa ja loitsukirja.
Löysin tuon taikojen ja loitsujen kirjan kirpputorilta.Ei varmasti ollut sattumaa,kun päätinkin vielä ennen lähtöä kurkistaa huoneeseen jossa kirjat olivat.Tuo opus osui silmiini heti.
Minulla on kaikenlaisia harrastuksia,kuten astrologia ja tarot-kortit,mutta loitsuihin en ole vielä perehtynyt.Johtuu varmasti siitä,että en ole koskaan käsiini saanut vastaavanlaista kirjaa,enkä ole viitsinyt päästänikään alkaa loitsuja keksimään.
Niille,jotka nyt kauhistuvat,voin kertoa että kyseessä ei ole mikään noita kirja eikä noituus.Loitsut ovat mm.Amerikan intiaanien,Kelttien,muinaisten druidien,skottien ja Maya-kansan yhteen koottuja maallikollekin mahdollisia loitsuja toteuttaa.
Loitsut ovat siis uusi harrastukseni.


Uskon vahavsti,että olin edellisessä elämässäni joko noita tai prinsessa.Noita ehkä siksi,että se selittäisi oudot mieltymykseni kaikkeen hihhulointiin,vaikka sitä suuri yleisö epäilevästi katsookin.Olen varmasti elänyt aikana jolloin ennustaja eukotkin hirtettiin,vaikka eivät punatukkaisia olisivat olleetkaan.Ihmiset pelkäsivät mahdollista totuutta ja tulevaisuutta.Silti noitien ja lasipallojen ääreen hakeuduttiin salaa ja viimeistään äärimmäisen epätoivon vallassa.

Jos kuitenkin olin prinsessa,sopii sekin luonteeseeni.Ei minua haittaa jos palvellaan ja herneen tuntisin varmasti vaikka sen sadankin patjan läpi.Osaan heittäytyä olemaan lapsellinen,kiukutella väärästä ruoasta ja vääristä kengistä,saada tahtoni läpi.Rakastan kaikkea kaunista ja jos saisin päättää niin kyllä kotini olisi linna.
Nykypäivän prinsessa en silti haluaisi olla.Ne joutuvat liikaa edustamaan ja opiskelemaan,ei niille riitä,että naivat prinssin ja elävät elämänsä onnellisina loppuun asti.Minulle se riittää,minä olen prinssini saanut ja aion elää elämäni loppuun asti onnellisesti,mielellään prinssini kanssa!


Lueskelin tuota uuteen harrastukseeni johtanutta kirjaa ja hieman masennuin.Palan halusta aloittaa taikomisen,mutta ei se niin yksinkertaista olekaan.Joillekin loitsuille on asetettu tietyt vuodenajat tai päivät ja ne olivat tietysti juuri niitä joita olisin heti halunnut taikoa.Nyt ei auta, kun odottaa marraskuuta ja jos silloin vielä kaiken joulukiireeni kohdalla muistan tuon niin taikurin viitan harteilleni asettelen.
Jouluihmisenä en voi edes kuvitella taikovani joululahjoja tai edes ruokia.Mihin minä sitten laittaisin jo hankkimani lahjat ja saisinko pelkästä kepin heiluttelusta tarpeeksi tyydytystä kokkailun sijaan,tuskin.
Puhtaan kodin voisin tietysti loihtia,mutta luulempa ettei sellaista taikaa löydy mistään oppaasta.Jonkun sortin siivousfirman numeron saattaisin vaikka osata taikoakin,numeropalvelusta.
Toinen mutta pamahti vasten kasvojani,kun tajusin ettei kukaan enää omista hopea tai kultarahoja.Oravannahkakin olisi ollut helpompi hankkia tai sellaisella mielikuvalla itseäni lohduttelen,mutta mistä ihmeestä saan hopea ja kultarahat?Niitä kun tarvitaan yhdessä jos toisessakin loitsussa.

En todellakaan viitsi rueta niitä edes kokeilumielessä korvaamaan euroilla,kun minun tuurillani loitsut kyllä toimisivat,mutta tulos saattaisi olla toivotun vastainen.
Ei parane rueta euroa kultakolikon sijasta vanhaan kenkään tunkemaan ja rikkauksia odottamaan.Siitä ei tuurillani muuta seuraa kuin kanta-asiakkuus kelaan ja muutto telttaan.
Luulenpa myös ,etten enää sen jälkeen saa harrastustani jatkaa.Kelan tuilla tuskin saa viiden hengen telttaa omalla tontilla?Uusi harrastukseni on jo siis kaatumaisillaan,ennen kuin olen edes aloittanut,mutta minähän en luovuta.En luovuta,kun kerrankin olen harrastuksestani innoissani,toisin kuin joistakin edellisistä.Vaikka ei kai kukaan normaali aerobicista voi innostua...
Kolikoiden hankinta  voi olla hankalaa,mutta niin tulee olemaan myös pähkinäpuun,mistelin ja sahramin hankintakin.Luotan kovasti Plantageniin ja Stockmanniin,ja jos niistä ei löydy ei loitsu sovi pirtaani. Toivon myös suurta ymmärrystä Plantagenin vartijoilta,jos pähkinäpuun sijasta vain lainaan yhtä oksaa.Jos ymmärrystä ei löydy,taion leppäkertuiksi(ainakin yritän,saisivatpahan värikkäämmät nutut).
Varovainen täytyy myös olla niiden henkien kanssa.Vahingossahan voi kutsua luokseen vaikka kenet,enkeleitä toivon näkeväni,mutta Hussein ja Hitler vierailkoon vaikka manalassa mielummin.Saattaisi siinä miehenikin hämmentyä,jos kotiin tullessaan vastassa vaimon sylin sijasta olisikin pienet viikset ja käsi ojossa. Mistä senkin sitten tietää,kun jotakuta kutsuu kämpilleen käymään ja alitajunnassaan toista kieltää,että mitä ne sitten kuulee ja jos niille vaikka tulee tappelu taivaan porteilla ja paha voittaa hyvän?Kai se riski on vain otettava...Sen verran utelias kyllä olen,että kokeilla aion kaikkia loitsuja,mutta vasta sitten kun omistan hopea ja kultakolikot ja olen selvittänyt kumpi yleensä henkimaailmassa voittaa,hyvä vai paha?!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti