Meillä on tummille pyykeille oma likapyykkikori ja valkoisille sekä kirjaville yhteinen kori.En ole edes ajatellut hankkia kaikille erillisiä likapyykkikoreja,kun pyykkäämisen mahtavuus alkaa juuri siitä lajittelusta.Tylsää onkin,kun tummia ei tarvitse lajitella ja siksi pesenkin tummia vain kiirepäivinä.
Toivon jokaiselle päivälle edes yhtä koneellista pyykkiä.Onneksi viiden hengen taloudessa sellainen joka päivälle löytyykin.
Aamukahvin jälkeen pinkaisen kylpyhuoneeseen ja alan lajitella,tänä aamuna punaiset voittivat.Koskaan en ole värjännyt mitään valkoista vaaleanpunaiseksi,vaikka kerran yritin sitä tahallani petollisen ex-poikaystävän valkoiselle kauluspaidalle.Tuurillani en onnistunut,mutta leikkasin kainaloon saksilla palkeenkielen ja kirjoitin mustalla tussilla selkään,hamesankari!
Pari ihanaa villatakkiani olen kyllä onnistunut kutistamaan poikien kahdeksan vuotiaan isosikon päällepantaviksi.
Pisteenä iin päälle on jos saan vielä kaivaa tahranpoistoaineen ja hieroa sitä tahraan ennen koneeseen laittoa.On mahtavaa nostaa tahrittu paita koneesta ja huomata tahran kadonneen tai no,edes haalistuneen.
Se tuottaa lähes yhtä paljon mielihyvää,kuin sopivien tissiliivien löytyminen ensimmäisellä sovituksella(vihaan ostaa tissiliivejä).Kulkisin toki ilman liivejä,jos tissit ilman topattuja liivejä erottuisivat edes rintalastasta.Olen erittäin hyvä,mutta en täydellinen.
Kesä on pyykinpesijän mahdollisuuksien aikaa.Ulos mahtuu kuivumaan vaikkapa kaksi koneellista pyykkiä kerralla,mutta valitettavan usein minulle käy niin ettei ole tarpeeksi pyykkiä pestäväksi ja kuivattavaksi.
Silloin koluan koko kämpän ja pesen torkkupeitot,koristetyynyjen liinat ja vaikka pari puhdastakin vaatetta,jotta saan edes täyden koneellisen aurinkoon kuivumaan.
Ulkona kuivatun pyykin tuoksu on maaginen,siinä on raikkaus ja ilmansaasteet samassa paketissa,mieletön yhdistelmä johon eivät mitkään huuhteluaineet tuoksuineen pääse.
Sisällä kuivatuissa vaatteissa haisee vain Omo tai Ariel,kumpi nyt sattui tarjouksessa olemaan.
Niin kuin kaikilla tekemisilläni,on myös pyykkämiselläni se kääntöpuoli.
Kuivuneet pyykit liittelen aina kaappiinmenojärjestyksessä Ikean sinisiin kasseihin.Ihan siitä syystä,että minulla(pyykkimuijalla)on vain yksi oikea pyykkikori.Muutaman päivän päästä,hienosti liiteltyjä vaatteita sisältäviä pyykkikasseja on kylppärissä jo kolme tai neljä ja ainokainen pyykkikorikin on tukehtua puhtaista valkeista lakanoista,jotka olen pessyt moneen kertaan kuudessakympissä saadakseni niihin hotellin lakanoiden pehmeyden ja kirkkauden.En tosin voi valkeilla lakanoilla sänkyämme pedata vielä,valkoinen kun ei ansaitse päälleen pissaa,hikeä ja pahimmassa tapauksessa oksennustakin.Ne odottavat kaapissa aikaa,jolloin pojat nukkuvat omissa sängyissään koko yön.Siihen asti tyydyn nukkumaan satunnaisesti hotellissa mieheni kanssa,mutta arvatkaapa haittaako se?
Siinä kylpyhuoneessa ne kassit ja kori sitten töröttävät päivästä toiseen ja koneessa pestyinä olleet vaatteet odottavat myös niiden tyhjenemistä kaappeihin.
Itsestään ne eivät ole kaappeihin vielä hiippailleet,vaikka olen joskus jopa viikonkin aikaa siirtymiselle antanut.
Siinä vaiheessa,kun pyykkikasseista on sodittu ukon kanssa ensin kunnon sota ja sitten sovittu,kipittelen kassien kanssa saunanpuolelle ja laitan oven kiinni.Muutama lisäpäivä hankittu,ovelaa.
Tuossa vaiheessa huomaan yleensä myös pesukoneen,jonka sisältö kasvaa homerihmaa ja tuoksu on kuin kakkakaivosta.Unohdettu koneellinen pyörähtää käyntiin tuplamäärällä Omoa ja huuhteluaineen kera,jota en ikinä muutoin käytä.
Unohdetut sukat ja paidat pääsevät sisälle kuivumaan ja päätyvät saunalla olevien kassien päällimäisiksi kuivuttuaan.
Kassien ja korin siirto vaivihkaa saunalle,on varmistanut minulle kasoittain pyykkiä likapyykkikoreihin.Jotta pääsen taas lajittelemaan,on saunan sisältö tässä vaiheessa viimeistään purettava.
Pyykkäämisessäni yhdistyvätkin mukavasti mielihyvä,käytännöllisyys ja periksiantamattomuus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti